Tuskin kirjaa vielä ensi kevään pääsykokeeseen vaihdetaan. Vaikea silti kuvitella, miltä uutinen tuntuu kokelaista, jotka ovat tahkonneet Galenoksen kahtena tai useampana vuonna peräkkäin. Onko Gallesta tullut niin hyvä kaveri, että siitä on vaikea luopua? Lukion fysiikan, kemian ja biologian tietoihin perustuvalla kokeella säästetään, sillä silloin ei tarvitse syytää varoja uuden pääsykoekirjan kirjoittamisesta koituviin kustannuksiin. Toisaalta mallilla syrjitään hakijoita, joiden lukioajoista on ehtinyt kulua useampi vuosi. Mielenkiinnolla odotan, mihin lopputulokseen pääsykokeen kehittämistyöryhmä päätyy.

"Lääketieteelliset tiedekunnat ovat halukkaita irtautumaan Galenoksesta, joka on ollut lääkiksen valintakoekirjana jo lähes kymmenen vuotta, arvelee lääketieteellisten alojen opiskelijavalinnan kehittämistyöryhmää johtanut dosentti Jorma Paranko.

– Valintakoekirjan pysyminen vuosikausia samana suosii toistamiseen pyrkiviä ja tarjoaa valmennuskursseille vuodesta toiseen saman sapluunan. Tilanne ei ole eduksi valintakokeen uudistustarpeelle, Paranko sanoo.

Tiedekunnat antavat syksyllä lausuntonsa pääsykokeiden uudistamisesta pääsykoekirjan osalta.

Parangon mielestä yksinkertaisin vaihtoehto Galenokselle olisi valintakokeen perustaminen lukion fysiikan, kemian ja biologian pakollisiin ja syventäviin kursseihin.

– Valintakokeessa jaettavalla aineistolla voitaisiin edelleen testata lääketieteellisen tiedon soveltamis- ja omaksumiskykyä.

Toisena mahdollisuutena Paranko pitää sitä, että lukion kurssien tietoutta täydennettäisiin jollakin fysiologian ja anatomian oppikirjalla tai muulla lääketieteen alan teoksella. Kirjallisuudelle rajoituksia asettaa kuitenkin se, että teosta täytyisi olla saatavana sekä suomen- että ruotsinkielisenä.

Soveltuvuuskokeet eivät innosta

Sosiaalisia taitoja testaaville soveltuvuuskokeille lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeissa Paranko ei näe tarvetta, vaikka suuri osa potilasvalituksista johtuu siitä, että potilas on kokenut lääkärin kohtelun epäasialliseksi.

Yhdysvalloissa ja Kanadassa soveltuvuuskokeita on käytössä osana pääsykoeprosessia. Esimerkiksi virginialaisyliopisto mittaa hakijoiden sosiaalisia taitoja useilla lyhyillä haastattelutehtävillä, joissa ratkottiin lääkärin työn eettisiä ongelmia. Ratkaisujen sijaan tehtävässä arvioitiin sitä, miten hakijat toimivat neuvottelu- ja ryhmätilanteissa.

Suomessa soveltuvuuskokeeseen joutuvat esimerkiksi sairaanhoitajan koulutukseen pyrkivät. Koe mittaa muun muassa hakijan motivaatiota, vuorovaikutustaitoja ja sosiaalista kyvykkyyttä.

Parangon mukaan lääketieteelliseen tiedekuntaan pyrkivien soveltuvuuskokeita olisi vaikea järjestää, sillä ne ovat kalliita ja vaatisivat paljon nykyistä enemmän resursseja.

Vuorovaikutustaidot osa koulutusta

Lääkäriliiton yhteiskuntasuhteiden toimialan johtaja Hannu Halilakaan ei näe tarvetta soveltuvuuskokeille.

– On kansainvälistä näyttöä siitä, etteivät ne paranna opiskelijavalinnan osuvuutta, Halila sanoo.

Halila huomauttaa, että lääkärikoulutuksessa kiinnitetään viestintätaitoihin huomiota jo ensimmäisistä kursseista lähtien. Potilasvuorovaikutusta harjoitellaan näyttelijäpotilaiden sekä oikeiden potilaiden kanssa ja taitoja arvioidaan potilastentissä."

http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/laakiksen+paasykoekirja+saattaa+vaihtua/a664841